Maanantai!

Moikka! Mulle on tullut viestejä paljon, että haluaisi kuulla meidän tavallisesta arjesta. Ajattelin siis kertoa meidän maanantain 30.03.2020 päivän tapahtumat ja tekemiset. Tämä sisältää reseptin!

Meidän maanantai aamu alkoi tavallisesti ja heräiltiin 8.00 jälkeen. Elenalla tulee usein aamuisin äiti kaipuu ja otankin pienen mun viereen rauhassa heräilemään. Maanantai aamuna Elenalla kuitenkin tuli myös valtava ikävä mummua, eli mun äitiä. Hänellä tuli itku ja suuttui mulle, kun ei voitu soittaa mummulle. Äitini oli silloin töissä, eikä hän siellä ehdi jutella. Lasten ohjelmat ja hedelmiä sekä marjoja aamupalaksi kuitenkin piristi Elenan mieltä. Söin itsekin aamupalan ja tehtiin aamutoimia, kuten hampaan pesu, potalla käyminen, vaipan vaihto, vaatteiden vaihto sekä Elenan rasvaus kuuluu meidän aamurutiineihin, sillä Elenalla on tavallista kuivempi iho. Sen jälkeen Elena leikki ja minä aloin tekemään jauheliha keittoa. Siinä samalla otettiin facetime puhelu mun kummitädille ja serkulle.

Jauhelihakeitto: 

800g jauhelihaa

1kg perunoita

600g pakastejuureksia

1.5l vettä

3 lihaliemikuutiota

12 kokonaista mustapippuria

2tl suolaa

2tl paprikajauhetta

2tl jauhelihamaustetta

2tl basilikaa

1. Pese, kuori ja pilko perunat. Laita vesi kattilaan ja lisää perunat.

2. Paista jauheliha ja lisää paprikajauhe, jauhelihamauste ja basilika. 

3. Lisää kattilaan juurespussit, lihaliemikuutiot ja mustapippurit sekä suola.

4. Keitä kannen alla noin 10-15min ja lisää kattilaan jauheliha.

5. Keitä vielä 15min, jonka jälkeen anna hautua miedolla lämmöllä kannen alla noin 20min.

Valmis tarjoiltavaksi. Tästä syö kaksi aikuista ja taapero noin 4-6 päivää. Muista varata tarpeeksi suuri kattila! Keitto säilyy paremmin jos lämmittää myöhemmin vain oman annoksen verran, eikä koko keittoa aina kerralla.

Käytiin Elenan kanssa ulkona tekemässä hiekkakakkuja ja samalla vaihdoin kuulumisia parin läheisen kanssa puhelimessa. Elena on ihan valtavasti innosunut hiekkalaatikko leikeistä. Hän menee usein eteiseen ja ottaa ämpärin ja lapion käteen, pipon päähän (väärin päin) ja kengät jalkaan (nekin väärissä jaloissa) ja huutaa "äiti äiti kakku kakku" ja osoittaa ovea kohti. Onneksi meidän takapihalla on hiekkalaatikko, niin Elena pääsee päivittäin tekemään hiekkakakkuja, eikä tarvitse kauas lähteä. Me ulkoillaan aika monipuolisesti, käydään metsässä paljon, vaunulenkeillä ja leikkipuistoissa myös. Sää on ollut super hyvä viime päivinä ja ennusteen mukaan lämpenee vaan, joten ollaan ulkoiltu melkein koko päivä aina.

Puolen päivän aikoihin tultii sisälle syömään keittoa ja mentiin päikkäreille. Nukuttiin noin kolmeen asti, jonka jälkeen välipala parvekkeella. Meidän entisessä asunnossa ei ollut parveketta, joten kalusteita ei olla ehditty vielä hankkimaan. Laitoin parvekkeelle siis väliaikaisesti patjan, tyynyjä, peittoja ja mattoja ja grillikin ostettiin sinne. Lämmin, pehmeää ja mukavaa ainakin siellä on, vaikka ei niin tyylikästä. Elena on tykännyt ihan kauheasti olla siellä ja touhuta omia leikkejä. Meillä lattiasta kattoon asti lasitettu parveke ja lasin läpi Elena katselee alhaalla lenkkeileviä ihmisiä ja koiria! Elena on ihan hullaantunut koirista ja haukkuu aina vähintään vartin, kun näkee yhdenkin koiran vilaukselta tai edes kuulee koiran haukkuvan. Parvekkeella ja hiekkakakkuja ulkona tehdessä menikin loppu päivä. Välissä käytiin syömässä vain keittoa sisällä ja vaihtamassa vaippaa.

Sain mä vissiin vähän uutta blogi tekstiäkin tehtyä parvekkeella. Illalla käytiin pesulla ja Elena pääsi vaahtokylpyyn ankkojen, muumien ja vauvan kanssa (en puhu oikeista, vaan leluista😂😂). Sillä aikaa iskäkin oli tullut kotiin ja teki neidille iltatoimet. Sitten käytiin koko porukka nukkumaan.

Tälläsiä meidän perus arkipäivät usein on! Ruuanlaittoa, ulkoilua ja paljon leikkimistä. Tuu kertomaan miten teidän tavalliset päivät menevät! Ig: @amaemilia_

Heippa hei!!

Uusi koronavirus.

Heips! Ajattelin tehdä blogipostauksen koronaviruksesta. Tein instagramissa kyselyn ja kiinnostuneita lukijoita oli yllättävän paljon, vaikka muutama prosentti enemmän oli ei kiinnostuneita. Tämä on siis teitä kiinnostuneita varten! Huomioi, että tämä on julkaistu 28.03.2020.

Mikä on uusi koronavirus?

Uusi koronavirus on nimeltään COVID-19, joka tulee sanoista corona, virus, disease. Uusi koronavirus on nimetty sen sukulaisviruksen, SARS-koronaviruksen mukaisesti. Koronavirus on suuri joukko viruksia, joita on nyt valitettavsti todettu ihmisillä sekä eläimillä.

Koronaviruksen oireita:

Ne aiheuttavat tavallisimmin lievän hengitystieinfektion, mutta tähän voi jopa kuolla. He jotka ovat vakavasti sairastuneet tähän, niin usein heillä on ollut joku perussairaus, esim. Keuhkosairaus, sydän- tai verisuonitauti tai diabetes. He siis kuuluvat riskiryhmään.Tähän tautiin kuuluu esimerkiksi yskää, kurkkukipua, kuumetta, väsymystä, hengenahdistusta ja lihaskipua.

Miten ehkäistä tartuntaa? 

Pidä huolta käsihygieniasta ja vältä sosiaalisia kontakteja. Älä yski tai aivastele toisia päin. Pese kotona oven kahvat ja kaikki se, johon ehdit koskea tultuasi kotiin ennen käsienpesua.

Miten koronavirus on levinnyt maailmalla ja mikä on sen tilanne nyt?

2019 joulukuussa tämä pandemia sai alkunsa Kiinassa. Uudenvuodenaattona tästä lähetettiin varoitus maailman terveysjärjestöön, WHO, jonka mukaan Wuhanin kaupungissa oli keuhkokuumeen kaltaisia tapauksia. Tartuntoja oli jo 27. Lievistä toiminpiteistä huolimatta tauti lähti leviämään ensin Etelä-Koreaan, jonka jälkeen Japaniin ja sitä kautta ympäri maailmaa. Ennen leviämistä Kiinassa todettiin ensimmäinen tautiin kuollut, joka oli yli 60-vuotias mies. Toimenpiteita aletaan tehdä enemmän ja tutkimustuloksia alkaa tulemaan. Tutkimuksen mukaan 12.01.2020 tartuntoja olisi yli 1700, vaikka julkisesti ilmoitettu määrä oli 62. Yhä useampi ihminen alkaa kuolemaan tähän, myös Kiinan ulkopuolella. Tartuntoja todettiin pian 25 eri maassa ja se laajenee koko ajan.  Italian tilanne alkoi olemaan erittäin huolestunut ja tartunnat levisivät siellä kovaa vauhtia. Kolmen kuukauden päästä alkamisesta tartuntoja todettiin maailmalaajuisesti yli 86 500, joista kuolleita yli 3 000.

22.03.2020 on varmistettuja tapauksia 328 277 ja kuolleita 14 366. Italiassa vuorokauden aikana virukseen on kuollut viranomaisten mukaan 651 ihmistä. Vuorokautta aiemmin uhrien määrä oli 793. Yhteensä tautiin on kuollut Italiassa 5476 ihmistä. Sairastuneita on lähes 60 000. Monen kaupungin ja maan sairaalat ovat aivan täynnä ja isoissa ongelmissa, sillä kaikki eivät mahdu. Saksassa yli kahden ihmisen tapaamiset ovat kiellettyjä toistaiseksi, jotta koronavirus ei leviäisi. Ympäri maailmaa kouluja suljettu, toimistoja kiinni ja taphtumia peruttu. 28.03.2020 varmistettuja tapauksia on 618 039 ja kuolleita 28 824. Euroopassa 338 488 ja kuolleita 19 910. Parantuneita on 135 736 ja Euroopassa 39 413. Kiinassa tilanne alkanut hieman rauhoittua. Italiassa on jo yli 10 000 kuollutta.

Entä Suomessa?

Suomessa on 22.03.2020 626 varmennettua koronavirustartuntaa ja yksi kuollut. Kuntaliitto: Koronavirus heikentää kuntataloutta tänä vuonna vähintään 1,5 miljardia. Valtioneuvosti pyysi somevaikuttajia kertomaan faktatietoja koronaviruksesta, jotta päättömät huhut loppuisivat. Kaikkien olisi hyvä olla kartalla tilanteesta ja näin valtiolliset tiedotteet saataisiin kaikille ymmärrettävään muotoon. Lisäksi jaettaisiin ohjeita kuinka toimia tässä pandemiassa. Lentoyhtiö Finnair on järjestänyt lisälentoja, jotta lomalla olevat suomalaiset pääsevät takaisin Suomeen. Koronaviruksen takia on uimahallit, kirjastot, kouluja, baareja, sisäleikkipuistoja ja kaikki vastaava suljettu. Uusimaa eristettiin muusta Suomesta tänään lauantaina 28.03.2020. Rajoitus kestää ainakin 19.04 asti. Rajan voi ylittää ainoastaan töiden tai muun tärkeän velvoitteen takia. Poliisi vahtii rajoja kunnolla ja myös julkista liikennettä. Suomessa on nyt 1 163 todettua tartuntaa, joista kuolleita 9. Parantuneita Suomessa on 10.

Minkälainen ennuste on annettu tälle pandemialle?

Joidenkin lähteiden mukaan tämä saattaisi kestää vielä puoli vuotta, toiset ovat taas sitä mieltä, että kesäkuussa alkaa laantumaan tämä, ja että toukokuu olisi pahin. Itse toivon, että ihmiset osaisivat käyttäytyä niin, että tämä loppuisi pian. Haluan elää vapaasti ja kulkea vapaasti pelkäämättä, että saan tartunnan, saati sitten tartunnan mahdollisia seurauksia. Ennuste on kuitenkin aina vain ennuste, eli ei lupaus. Kukaan ei voi luvata ajankohtaa milloin tämä olisi ohi. Ei myöskään tiedetä oliko tämä tässä vai oliko tämä vain ensimmäinen aalto? Tuleeko tämä pian takaisin, kun tilanne alkaa olla ohi? Sitä ei kukaan osaa sanoa. On vain lukuisia ennusteita asiasta.

Miten koronavirus on vaikuttanut meidän perheeseen?

Koronavirus on tottakai vaikuttanut meidän perheeseen ja me otamme tämän vakavasti, vaikka kaikki ei todellakaan ota. Pesemme käsiämme paljon enemmän mitä yleensä, eikä me liikuta kotoa, kun ulkoilemaan perheen kesken ja pakollisiin paikkoihin, kuten kauppaan ja mieheni töihin. Vältämme kaikki ylimääräiset sosiaaliset tilanteet, kuten hoplop, uimahalli, kirjasto ja kaupassakin pyrimme käymään kerran tai kaksi viikossa. Mieheni käy ainakin toistaiseksi töissä, mutta me Elenan kanssa olemme vain kotona ja ulkona kahdestaan. Emme mene myöskään ulkona toisten ihmisten lähelle, vaan leikimme keskenämme. Emme myöskään tapaa sukulaisiamme ollenkaan paitsi videopuhelussa. Pesen ovenkahvat ja valokatkaisimet säännöllisesti.

Elena tuli viime viikolla flunssaan ja viikonloppuna nousi kuume, joka on nyt jatkunut tämän viikon maanantaihin asti. Se toki on vaikuttanut myös meidän liikkumattomuuteen, koska ei päästy koko viime viikolla ulos juuri yhtään, eikä myöskään alkuviikosta. Onneksi kuume laski ja pääsimme taas ulkoilemaan. Toki tässä tilanteessa huolletti, ettei ole koronavirus, mutta lääkärissä tästä ei oltu huolissaan, eikä minä tai mieheni saanut tartuntaa. Luulen, että ei ollut koronaviruksen aiheuttamaa, mutta oli mitä oli, niin hyvä, kun meni ohi.

Miten ihmiset ovat käyttäytyneet tämän viruksen jyllätessä ja mitä mieltä minä olen siitä?

Ihmiset ovat jakautuneet erilaisiin ryhmiin, kuten; paniikkilaiset, vastuulliset, kiinnostuneet ja välinpitämättömät.

Paniikkilaiset ovat ostaneet varastot täyteen ruokasäilykkeitä, vessapaperia, saippuoita ja vaikka mitä. He ovat hamstranneet niitä älyttömän pitkiksi ajoiksi, ja kun heillä on kaikki tarpeellinen pitkäksi aikaa he pysyvät karanteenissa kotona. Jotkut jopa pukeutuvat kauppaan valtaviin suojavaatteisiin ja kasvosuojiin. Käsidesin hinta oli aiemmin parista eurosta kymmeneen euroon ja nyt lähemmäs sataa euroa. He kuitenkin ostavat niitäkin, vaikka saippualla peseminen on todettu tehokkaamaksi ja riittäväksi. Tämä hamstraaminen on johtanu siihen, että kaupan hyllyt ovat aivan tyhjiä. Leipää ei ole, kun yksi pussi jäljellä, josta riitelee viisi muuta jo. Olen kuullut, että monet siivoaa kunnolla kodinkin lähes joka päivä lattiasta kattoon. Huhhu sanon minä! Toisaalta parempi mielestäni näin, kun olla täysin holtiton.

Vastuulliset ovat välttäneet ylimääräisiä julkisia paikkoja, mutta käyvät edelleen kaupassa normaaleilla ostoksilla kerran pari viikkoon. He käyvät töissä mikäli töitä ei voi tehdä etänä. Pesevät käsiä ennen ja jälkeen julkisten paikkojen, eikä mene ulos jos on kipeänä. Pitävät perus hygieniasta pikkasen tarkemmin huolta ja muistavat aivastaa omaan hihaan, eikä toisia päin. Ei tahallaan lähde tartuttamaan itseään tai muita, mutta ei sulkeudu kuukausiksi kotiin. Ei siivoa kotia joka päivä lattiasta kattoon, vaan normaalisti, mutta pesevät oven kahvoja, valokatkaisimia jne useammin.

Sitten on kiinnostuneet, eli ryhmä ihmisiä joita aihe kiinnostaa ja ovat hyvin perillä asioista. He kertovat suosituksia eteenpäin ja katsovat kadulla ilkeästi jos joku aivastaa. Eivät kuitenkaan itse toimi suositusten mukaan aina, vaan oma tekeminen ja sanominen on isossa ristiriidassa. He antavat kuitenkin ymmärtää suurella tiedollaan ja puheillaan, että toimii itsekkin suositusten mukaan. On hyvä, että asioista on tietoinen ja kertoo eteenpäin, kunhan osaisi itsekkin toimia, kuten sanoo muille ohjeeksi.

Sitten on vielä väliinpitämättömät, eli joukko ihmisiä, joita ei edes kiinnosta aihe. He eivät halua edes keskustella tai kuunnella koronaviruksesta yhtään. Käyttäytyvät kuten mitään ei olisi meneillään ja kiroavat jos ei pysty tekemään haluamiaan asioita tämän takia. Esimerkiksi uimahallissa käyminen tai Italiaan matkustaminen ovat tällä hetkellä pois suljettuja kaikilta.

Itse koen kuuluvani vastuullisiin ja toivon myös sinun kuuluvan heihin. Ymmärrän tilanteen vakavuuden, mutta paniikissa en ole. Olen läheisistäni huolissani, sillä siellä on riskiryhmäläisiä ja ihmisiä, jotka työskentelevät hoito alalla. Myös heidän takiaan pysyttelen poissa julkisista paikoista ja vältän kontakteja, ettei heidän tarvitsisi vielä minunkin takiani hulestua. Kuulun itse astman takia riskiryhmään, joten myös itseni takia on hyvä välttää julkisia paikkoja ja ihmisiä.

No, miten tämä kaikki vaikuttaa meihin, ihmisiin? Politiikkaa!

Tällä hetkellä maailmantalous on sekaisin, ympäri maailmaa yritykset menevät nurin ja ihmiset menettävät työpaikkojaan. On sanomattakin selvää, kun ihmiset menettävät tulonsa, heidän ostovoima vähenee ja yrityksiä kaatuu entisestään. Tämä on loputon kierre, jota nyt valtiojohdot ympäri maailmaa yrittävät tukipaketeilla estää tapahtumasta. Kuitenkin, massiiviset lomautukset ovat alkaneet ja tämä näkyy isosti myös Suomessa. Esimerkiksi Finnair on ilmoittanut lomauttavansa kaikki Suomen työntekijät, siis 6000 henkeä! Talouselämä kertoo, että perjantaina 20.03 mennessä ilmoituksia lomauttamisesta oli tehty yli 124 000 työntekijästä. Suomen hallitus yrittää pelastaa yrityksiä nyt tukipaketilla jonka kooksi on määritelty 15 miljardia euroa. Verrattain yhdysvaltain tukipaketti on suuruudeltaan 2000 miljardia dollaria eli noin 1800 miljardia euroa.

On ehkä hyvä miettiä, että miten tähän tilanteeseen jouduttiin? Olisiko viruksen leviämistä esimerkiksi eurooppaan voinut minimoida tai estää, jopa kokonaan oikealla suhtautumisella ja nopeilla päätöksillä, eikö valtiojohdot ole sitä varten, että niillä on valtaa? Hyvänä esimerkkinä surullinen tilanne Italiassa. Italiassa ei tartuttu toimeen tarvittavalla lujuudella ja vakavalla asenteella. Nähtävästi Italiassa ensimmäinen tartunnan saanut mies oli hakeutunut hoitoon useita kertoja ennen, kuin tauti todettiin koronaksi. Vastaavasti  kun ensimmäinen suomalaisen sairastuminen uuden koronaviruksen aiheuttamaan Covid-19-tautiin ilmeni, toimittiin seuraavasti; Milanosta tullut helsinkiläisnainen hakeutui oireiden alettua heti hoitoon ja myös molemmat hänen kauttaan tartunnalle altistuneet henkilöt tavoitettiin heti.  Italiassa ei osattu toimia ennaltaehkäisevästi, kuten selvittää tartunta- ja altistumisketjuja. Tästä syystä tartunnat nousivat parissa päivässä kuudesta yli kahteensataan maan pohjoisosassa ja vain kuusi päivää myöhemmin ensimmäisen todetun tartunnan jälkeen niitä oli jo yli 500, kun muualla Euroopassa kirjattiin vain hajatapauksia. Nyt Italiassa on melkein 90 000 tartuntaa ja yli 10 000 viruksen aiheuttamaa kuolemaa ja viimeisimpien tietojen mukaan uusia kirjattuja koronaviruksen aiheuttamia kuolemia on tullut melkein 1000 vuorokaudessa! Lisäksi teho-hoito paikkoja ei riitä todellakaan kaikille, joudutaan päättämään, että kuka saa elää. Toivottavasti emme Suomessa joudu tällaiseen tilanteeseen, vaikka THL:n ennusteet näyttävätkin aika synkiltä lukemilta.

Suomen hallitus on tehnyt suuria ja tarmokkaita päätöksiä sekä linjauksia lyhyen ajan sisään, jotta saisimme epidemian laantumaan, koulujen sulkeminen, julkisten tapahtumien, uudenmaan eristäminen muusta Suomesta ja niin edelleen ovat historiallisia linjauksia, joita Suomen historian nuorimman pääministerin johdolla oleva hallitus on tehnyt. Sanna Marin on toiminut hienosti uudessa pestissään ja on vakuuttanut sekä varmasti rauhoittanut toiminnallaan Suomen kansalaisia. Toivon, että hallitus tekee kaikki tarvittavat linjaukset jatkossakin yhtä nopeasti niistä asioista, jotka tulevat auttamaan meitä Suomalaisia tämän poikkeuksellisen tilanteen osalta. Suomessa kansa on hieman kahtia jakautunut koronan takia, osa kantaa kortensa kekoon pysymällä vapaaehtoisesti kotona sekä huolehtimalla esimerkiksi riittävästä käsihygieniasta ja yskimistavoista ja osa taas ei välitä pätkääkään. Tämä on asia, joka täytyy saada yhtenäiseksi, nyt emme voi ajatella enää pelkästään itseämme, vaan myös muita. Kuten Sauli Niinistö sanoi, yhdessä me tästä selviämme.

Tässä yksi teksti, joka osui ja upposi minuun. Pisti ajattelemaan ihan tosissaan. Mielenkiintoista lukea tämä blogipostaus ja tämä teksti kymmenien vuosien päästä. Tämän avulla tietää mistä on kyse, mutta myös voi tuntea sen.

"Oli maaliskuun 11. päivä vuonna 2020, kadut olivat tyhjät, kaupat kiinni, ihmiset eivät menneet enää ulos.

Mutta kevät ei tiennyt siitä mitään.
Ja kukat alkoivat avautua,
aurinko alkoi loistaa
ja pääskyset palasivat.
Ja taivas värjäytyi ruusunpunaiseksi ja siniseksi.

Aamuisit leipä ja kakut paistuivat. Pimeä laskeutui yhä myöhemmin ja aamun valo tunkeutui aikaisin sisään suljetuista ikkunoista.

Oli maaliskuun 11. päivä vuonna 2020 ja lapset opiskelivat verkkoyhteydellä.
Ja iltapäivällä oli korvaamattoman peli-chatin vuoro.

Oli vuosi, jona ulos sai mennä vain ostoksille.
Pian kaikki sulkeutui, myös toimistot.

Armeija ryhtyi valvomaan liikkumista ja rajoja, koska sairaaloissa ei ollut enää tilaa kaikille.
Ja ihmiset vain sairastuivat.

Mutta kevät ei tiennyt sitä.
Ja silmut jatkoivat tunkeutumistaan esiin.
Oli maaliskuun 11. päivä ja kaikki määrättiin karanteeniin.
Vanhukset, perheet ja myös nuoret.

Niin pelko muuttui todeksi
ja kaikki päivät tuntuivat samalta.

Mutta kevät ei tiennyt sitä
ja ruusut puhkesivat taas kukoistukseensa.
Yhdessä syömisen ilo löytyi uudelleen.
Ilo kirjoittaa niin, että mielikuvitus laukkaa vapaana.
Ilo lukea ja lentää kuvitelmien matkassa.
Oli eräs, joka opetteli uuden kielen.
Eräs, joka ymmärsi rakkautensa suuruuden jouduttuaan eroon elämästä.
Eräs, joka lakkasi tyytymästä tietämättömyyteen.
Eräs, joka jätti tyttöystävänsä huutaakseen mailmalle, että rakastaakin parasta kaveriaan.
Oli eräs, joka ryhtyi lääkäriksi auttaaakseen kaikkia, jotka huomenna tarvitsisi apua.

Oli vuosi, jona ymmärrettiin tervehdysten ja aitojen tunteiden merkitys.
Vuosi, jona maailma tuntui pysähtyvän ja talous romahtavan.

Sitten saapui vapautuksen päivä.
Olimme kaikki TV:n ääressä ja pääministeri sanoi yleisradiolle, että hätätila oli päättynyt ja tauti hävinnyt taistelun.
Ja niinpä me lähdimme kaduille.
Kyyneleet silmissämme.
Syleilimme läheisiämme niinkuin he olisivat veljiämme.
Huolimatta kaikesta.
Huolimatta taudista.
Huolimatta pelosta.
Huolimatta kuolemasta.

Koska kevät ei tiennyt sitä ja opetti meille kaikille elämän voiman."

Tähän on hyvä lopettaa tämä blogipostaus. Kiitos, kun luit! Seuraavana lauantaina uusi blogipostaus taas! Ig: amaemilia_

Heippa hei!!

Raskaus, tunteita ja ajatuksia!

Heips! Niin kuin edellisessä päivityksessä lupasin, niin nyt kerron vähän mitä tunteita ja ajatuksia raskaus ja vauva on herättänyt minussa ja muissa. 

Raskaus ei ollut vahinko, vaan me sitä toivottiin ja yritettiin. Olin yrittämisen aikana todella malttamaton ja tein jatkuvasti raskaustestejä. Toivoin, niin paljon tulevani raskaaksi, että tein testejä koko ajan. Se ei kuitenkaan ollut hyväksi minulle, koska aiheutti lisästressiä liikaa. Stressi taas voi johtaa moneen ikävään, kuten varmasti tiedätte. Ehkä tämän takia meillä ei tärpännyt heti ensimmäisen kierron kohdalla. Onneksi kuitenkin tulin raskaaksi pian ja testejä ei tarvinnut enää tehdä koko ajan. Stressi tästä helpottikin heti ja olin hetken aikaa todella onnellinen.

Raskauden tajuttuani iski pakokauhu. Ajattelin vain, että "Ei ei ei mitä olen mennyt tekemään. Aloitan kaiken alusta." Kuulostaa kauhealta, eikö? Tämä kuitenkin meni muutamassa viikossa ohi ja olen , niin kiitollinen, että en ehtinyt tehdä mitään ratkaisua tuon sekavan tunne myrskyn takia. Ensimmäinen raskauteni meni suoraan sanottua päin helvettiä ja siitä jäikin pahat muistot. Olin, niin pahoinvoiva koko raskauden ajan, että pelkäsin sen tulevan nytkin. Lisäksi hemoglobiini ja ferritiiniarvot olivat todella alhaiset ja tämä johtikin pyörtyilyyn ja ne taas aivotärähdyksiin. Kipeät supistukset vaivasi minua myös rv30-40 ja niiden takia olimme myös sairaalassa usein. Lisäksi oli paljon muuta riesaa kuten tulehtunut umppari kesken raskauden, joka johti leikkaukseen, virtsan karkailu ongelmia loppu raskaudessa ja vauvan potkut sattui kylkiluihin todella paljon. Ajattelin vain tätä kaikkea negatiivistä edellisestä raskaudesta, enkä ajattelut yhtään, että olihan se silloinkin kaiken sen arvoista ja kestäisin sen saman uudestaan jos olisi aivan pakko. Tajusin tämän kuitenkin ja lisäksi sain ilokseni huomata tämän raskauden olevan paljon helpompi ainakin tähän asti.

Tuo hetkellinen tunne tuli täysin yllättäen, enkä osannut aavistaa mitään tälläistä. Me kuitenkin toivottiin lasta ja yritettiin, joten olin aika hämilläni, kun tämä tunne valtasi minut. Onneksi se meni pian ohi ja tajusin, että mä haluan toisen lapsen nyt ja olen valmis kestämään mitä tahansa hänen takiaan. Nyt olen maailman onnellisin saadessani toisen lapsen. Lapset ovat ja tulevat olemaan minulle koko maailma, sillä rakastan molempia äärettömän paljon.

Ehkäisyn pois otto ja se, että lapsella oli lupa tulla, niin oli minun ehdotukseni. Mieheni ei tarvinnut kuitenkaan kauaa asiaa sulatella, kun hänkin oli jo innoissaan tästä. Hän ei stressanut samalla tavalla kuin minä, että milloin testi näyttää positiivista, mutta oli iloinen, kun kerroin tehneeni positiivisen testin. Alkuun se ei ollut hänelle, niin konkreettista kuin minulle. Ei tietenkään ollut, koska minähän vauvaa sisälläni kannoin, eikä hän. On ollut hauskaa huomata kuinka hän on reagoinnut, kun on päässyt tuntemaan masun päältä vauvan potkut. Äidin ja vauvan välinen suhde kehittyy jo raskaus aikana paljon enemmän, kuin vauvan suhde voi kehittyä isään. Se on normaalia, joten siitä ei onneksi tarvi stressata jos miehelleni tämä tulee oikeasti konkreettiseksi vasta vauvan synnyttyä. Onhan tässä miehelläni kuitenkin aikaa vielä sulatella ajatusta, että vauva tulee ja hänestä tulee isä, vaikka onhan hän jo Elenalle isä, mutta nyt biologisesti myös. Ihanasti hän on jo ollut innoissaan tästä ja on ostellut pojalle auto bodyja ja vaikka mitä!

Me arveltiin, että poika tulisi ja niin tuleekin. Mieheni oli jo ennen rakenneultran varmistusta, niin varma, että poika se on, että osteli auto bodyja ja ns. pojan vaatteita. Tottakai kumpi tahansa olisi ollut tervetullut, eikä sillä sukupuolella ole niin isoa merkitystä meille. Meillä on yksi tyttö, joten kiva, että tulee nyt poika! Ultrassa, kun kävin, niin sukupuoli ei kyllä jäänyt epäselväksi. 

Aika moni on kysellyt, että miten Elena on ottanut tulevan vauvan tulon, ja että hänestä tulee isosisko. Elena täyttää kaksi vasta samassa kuussa, kun laskettu aikani on, joten ei hän vielä ymmärrä asiaa ihan noin. Ollaan sanottu, että äidin masussa on vauva, ja että hänelle tulee pikkuveli. Hän kovasti näyttää mun masua ja sanoo "vauva vauva", mutta tuskin ymmärtää sitä kuitenkaan täysin. Välillä Elenalla menee sekaisin kenen masussa vauva on ja hän saattaa nostaa paitaa ja näyttää omaa masua ja sanoo "vauva vauva". Se on aika huvittavaa, kun toinen on ihan tosissaan. Myös ukin masussa on Elenen mukaan vauva. Olen yrittänyt sanoa, että ei siellä ukin tai sun masussa ole vauvaa, mutta äitin masussa on. Saa nähdä miten Elena tulee reagoimaan, kun vauva syntyy. Elena on aina tykännyt vauvoista ja nukeista ja niitä hoitaakin paljon, mutta tämä tuleva pikkuveli onkin ihan 24/7 hoidettava ja vaatii paljon äidin huomiota. Luulen, että Elena tulee olemaan hieman mustasukkainen jossain vaiheessa. Alkuun varmasti pitää vauvasta samalla tavalla kuin muidenkin, mutta kun ymmärtää, että vauva ei lähdekkään pois, niin tykkääminen voi vähentyä ajoittain. Elena on ollut ainut lapsi siihen asti ja olen ollut hänen kanssaan kotona, joten saanut täyden huomion koko ajan, mutta kesällä se tulee muuttumaan. Yritän vauvan nukkuessa ja silloin, kun joku muu pitää vauvaa, niin antaa Elenalle aikaa kahdestaa. Silloin se kahden keskinen aika on Elenalle erityisen tärkeää ja hän arvostaa sitä aivan eri tasolla kuin nyt.

Olen kuullut, että moni äiti miettii tässä kohtaa, että rakastaakohan toista lasta yhtä paljon kuin ensimmäistä tai katoaako rakkaus ensimmäistä kohtaa, kun toinen tulee. Itse en usko, että kumpikaan tapahtuisi minulle. Uskon ja tiedän, että molemmat lapset tulevat olemaan minulle yhtä rakkaita. Niin kuin aiemmin sanoin, niin lapset ovat minulle koko maailma. 

Perhe ja läheiseni ovat minulle äärettömän tärkeitä ja olen erityisen kiitollinen kaikkien tuesta. Minun ja mieheni vanhemmat ja sukulaiset ovat ottaneet tämän raskauden todella hyvin ja ovat innoissaan vauvasta! Se on minulle erityisen tärkeää, että vauvalla on paljon rakastavia läheisiä ympärillä huolehtimassa. 

Kiitos, kun luit ja toivoen luet jatkossakin! Palautetta on kiva saada, joten kommentoi tai laita viestiä somessa. Ig: @amaemilia_ 

Heippa hei!!

Uusi tulokas!

Hei! Meille on tulossa uusi tyyppi meidän perheeseen! Odotan toista lasta ja laskettu aikani on 28.07.2020. Olen nyt viikolla 20+4 ja kaksi ultraa takana päin! :) 

Me alettiin syksyllä yrittämään toista lasta ja nopeasti meitä onnistikin! Ensimmäinen kolmannes meni vähän huonommin. Olin todella väsynyt ja nukuinkin tosi paljon. Vuorokaudessa nukuin helposti 12-18 tuntia, mutta silti väsytti koko ajan. Liikunta, ruokavalion muuttaminen, eikä mikään muukaan oikeen auttanut siihen väsymykseen. Lisäksi mulla oli pahoinvointia lähes joka aamu. En kuitenkaan joka aamu oksentanut, onneksi! Ensimmäinen ultra meni hyvin, eikä mitään poikkeavuutta nähty. Väsymys ja pahoinvointi kuitenkin loppuivat lähes kokonaan 14 viikolle mennessä. 

Sen jälkeen sain satunnaiset kovat alaselkäkivut, jotka johtuivat liitoskivuista. Pari kertaa nämä kivut ovat olleet sen verran suuria, että en ole pystynyt vuorokauteen kävelemään juuri yhtää. Se on todella jäätävää miten voi sattua niin paljon, mutta onneksi se helpottaa lepäämällä, hieronnalla ja kuumavesipullolla! Joskus, kun kipu ei ole niin suuri, niin pystyn jumppaamalla ja venyttelemällä ehkäisemään kivun kasvua suuremmaksi. Särkylääkkeitä olen ottanut vain, kun on ollut pakko. Onneksi mun mies on hieronut mua, vaikka olisi jo nukkumassa ja sormet ihan kipeänä jo hieronnasta. Kiitos rakas siitä! 

Viikolla 17-18 sain ensimmäiset harjoitussupistukset. Ne onneksi ei ole kivuliaita ja aluksi niitä oli vaikea edes huomata. Liikkuminen voimistunut paljon ja iltaisin vauvalla onkin aina jumppatuokio. Tietenkin silloin, kun äiti yrittää käydä nukkumaan! 

Toinen ultra, eli rakenneultra meillä oli rv 20 ja sekin meni loistavasti! Ei näkynyt mitään poikkeavaa ja kaikki oli pienellä tosi hyvin! Hän on kasvanut normaalisti ja sukupuolikin saatiin selville. Se oli kyllä erittäin selkeä, eli ei jäänyt arvailun varaan. Poikahan sieltä tulee! Näin minä ja kaikki muutkin oltiin arvailtu. Lähinnä sillä perusteella, että tämä toinen raskaus on ollut huomattavasti helpompi ja täysin erilainen sekä masukin on erilainen. Äidin vaistokin oli sitä mieltä, että poikahan se on! 

Nyt potkut ovat tulleet tosi voimakkaiksi ja tuntuvat myös mahan päällä kädessä. Hän on alkanut liikkumaan paljon enemmän ja pidempiä jaksoja kerralla. Maha on kasvanut hurjasti taas lisää ja supistuksia tulee nyt useammin kuin alussa. Ehkä pari kertaa päivässä, mutta ovat kivuttomia edelleen, onneksi. Nyt ne kuitenkin huomaa paljon helpommin. Yksi supistus ei kauaa kestä ja näitä mulla tulikin myös aiemmassa raskaudessa. Supistukset ja liitoskivut ei aina ole kovin kivoja, mutta on kuitenkin helpottavaa, että kroppa valmistautuu synnytykseen! 

Tässä blogi päivityksessä kerroin lähinnä fyysisiä oireita ja miten ultrat ja kaikki on sujunut, joten seuraavassa kerron mun fiiliksiä ja ajatuksia vauvasta ja raskaudesta! Kerron myös mitä ajatuksia ja tunteita tämä herätti Elenassa ja mun miehessä sekä kaikissa muissa! 

Kiitos, kun luit! Palautetta on aina kiva saada, joten kommentoi  tai ig: @amaemilia_

Heippa hei!!