Vuosi 2024
Mistä sitä aloittaisin? Niin paljon asioita joista haluisin kirjoittaa. Jos aloitan alusta niin jään miettimään minkä asian alusta... Aloitan siis ehkä lopusta, vuoden 2023 lopusta.
Syksyllä muutin Lahden sisällä uuteen kotiin lasteni kanssa. Valmistuin perustason ensihoitajaksi/lähihoitajaksi. Aloitin uudella kuntosalilla sekä aloitin personal trainerin kanssa henkilökohtaisen valmennuksen. Aloitin työt kuntoutussairaalassa lähihoitajana. Paljon uutta.
Vuosi 2024 alkoi myös uudella. Tosin pienellä erolla vuoteen 2023. Tämän vuoden uudet asiat ei ole positiivisia. Lääkärikäynti ei mennyt niin kuin piti, mutta tästä selvitään. Töissä oli henkisesti kuormittava tilanne (johon sai heti keskusteluapua). Jouduin kolariin 5.5v tyttäreni kyydissä, kirjoitan tästä oman postauksen. Murehdin autoa, joka meni lunastukseen ja töihin en ilman autoa oikein pääse. Tulin jätetyksi, taas. Alan pohtimaan miksi en kelpaa, mikä on vikana, löydänkö ikinä ketään sittenkään, haluanko minä vaan vääriä ihmisiä, onko se oikea sittenkin liian lähellä vai liian kaukana? Yksin hyvä ja helppo, joten miksi edes mietin näitä. Saanhan valita mikä kanava telkkarista, mitä musiikkia kuuntelen autossa eikä tarvitse tehdä tilaa sängyssä toiselle. Helppoa eikö? Toisaalta kaipaan sitä kun saa kysyä "otatko kahvia" tai kiukutella kaupan kassalla, kun toinen unohti punnita kurkut ja matka hidastuu (Näin tapahtui kolarin jälkeen kauppareissulla kauppajonossa minua edellä olevalle pariskunnalle.) Kolarin jälkeen pää on alkanut myös miettiä "mitä jos...", vaikka se on järjellä ajateltuna turhaa, niin silti se miettii ihan niitä kamalimpiakin mahdollisia tilanteita.
Yritän parhaani mukaan olla liikaa miettimättä, koska muuten romahdan täysin, eikä mulla siihen ole varaa just nyt ainakaan. Pari päivää sitten kesken iltapalan meillä hajosi mikro ja rupesin itkemään ja nauramaan yhtä aikaa. Seuraavana päivänä jouduin lähteä iltavuorosta kesken pois, sillä päiväkodista soittivat ja sanoivat, että lapsi kipeänä. Nyt kirjoitan tätä, kun kuumeinen tyttöni nukkuu vieressäni. Minulla olisi loppuviikolle ja alkuviikolle paljon suunnitelmia, joten toivoen lapsi parantuisi pian, enkä itse sairastuisi. Miten voi olla tämmöinen tuuri tai oikeastaan epäonnistumisten jana? Jatkuuko tämä vielä vai onko jo aika lähteä parempaan suuntaan?
Noh, täytyy miettiä positiivisen kautta ja miettiä myös hyviä asioita elämässä. Ystävät ovat tärkeitä ja olenkin viettänyt heidän kanssaan aikaa, kuten käynyt avannossa ja myös ihan bilettämässä sekä elokuvissa. Perhe on myös tärkeä ja olenkin ollut viimeaikoina tavallista enemmän puheissa isäni kanssa ja hän osti papan kanssa minulle auton sekä korjasi sitä, nyt kelpaa ajella! Äidilläni olin vasta yökylässä ja soitellaan usein pitkiä puheluita. Sisarusten kuulumisia saan päivittäin lukea meidän WhatsApp -ryhmästä. Lasten kanssa ollaan oltu ruotsin risteilyllä tammikuun alussa, helmikuussa Disney On Ice -esityksessä, elokuvissa ja tarkoitus mennä lähiaikoina uimahalliin tai jopa flamingon kylpylää! Koti on pysynyt siistinä ja ostin uuden aivan ihanan ruokailuryhmän! Paljon siis myös hyvää!
Kiitos, kuin luit ja otathan mun blogin sekä Instagramin seurantaan @amaemilia_
